Yleistietoa Posiosta

Eteläisessä Lapissa sijaitseva yli 3000 asukkaan Posio on yhteisöllinen ja kestävästi kehittyvä. Posio on Suomen ensimmäinen Visit Finlandin nimeämä kestävän matkailun kohde ja lisäksi Posion kunta on liittynyt Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkostoon.

Posiolta löytyy runsaasti retkeilyreittejä, hiihtolatuja ja paljon vesistöjä. Riisitunturin kansallispuiston laelta avautuu näkymät Euroopan suurimman lähteen, Kitkajärven, ylle. Hellepäivinä posiolaiset rentoutuvat Livojärven kilometrien pituisilla hiekkarannoilla. Korouoman rotkolaaksossa tunnet jääkauden voiman ympärilläsi ja talvella siellä pääset ihailemaan Suomen suurimpia jääputouksia.

Pentikin keramiikkatehdas, kulttuurikeskus Pentik-mäki sekä paikalliset keraamikot luovat ainutlaatuisen taiteilijoiden yhteisön.

Uusi kuntosali, jäähalli ja aktiivinen kansalaisopisto mahdollistavat hyvät harrastusmahdollisuudet.

Tarvittaessa kaupunkiinkin pääsee nopeasti. Posiolta on vajaan tunnin ajomatka Kuusamoon, puolitoista tuntia Rovaniemelle ja alle kolme tuntia Ouluun.

Posion itsenäistymisen huomattavin esitaistelija oli keskiposiolainen maanviljelijä Juho Aapo Miekkasaari (1862–1942). Hänet on haudattu Posionjärven Sarvisaaren hautausmaahan. Posiolaisen kuvanveistäjä Teuvo Tuomivaaran Miekkasaari-monumentti (1991) sijaitsee Posion kunnanviraston edustalla.

Posion seurakunta aloitti toimintansa vuosien 1925 ja 1926 vaihteessa. Tuolloin katsottiin myös kunnan syntyneen. Uusi seurakunta ja kunta muodostettiin pääasiassa Kuusamoon kuuluneista alueista. Pienempiä osia liitettiin Posion eteläosaan Taivalkoskesta, länsiosaan Pudasjärvestä ja luoteisnurkkaan Rovaniemen pitäjästä.

Posiojärven eteläpäähän valmistui 1927 oma hirsirunkoinen, mansardikattoinen saarnahuone, joka 1952–53 korjattiin lautavuoratuksi, harjakattoiseksi Posion kirkoksi. Ulkoväri on valkoinen. Sisällä on lakattu mäntyinen rakolautavuoraus ja valkoiseksi maalattu katto. Kirkossa on kemijärveläisen taiteilijan Uuno Särkelän maalaama alttaritaulu, joka esittää Kristuksen toista tulemista koillismaalaisessa järvimaisemassa. Kirkko sijaitsee Kitkajärven ja Posiojärven välisen Ahvensalmen itärannalla.

Reino Rinteen kirjoittama vuonna 1976 painettu Posio-kirja kertoo Posion pitäjän synnystä sanoin ja kuvin. Voit ostaa kirjan Posion kunnan verkkokaupasta.

Posio sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa ja sen pinta-ala on 3 544,67 km², josta 505,11 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,03 asukasta/km².

Vuoden 2017 lopussa Posiolla oli 3 310 asukasta, joista 1 294 asui taajamassa 1 969 haja-asutusalueilla ja 47:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kunnassa on vain yksi taajama, Ahola.

Posion kyliä ovat Kirkonkylä, Anetjärvi, Mäntyjärvi, Pernu, Suorsa, Peräposio, Keskiposio, Lehtiniemi, Ristilä, Jumisko, Aittaniemi, Nolimo, Maaninkavaara, Mourujärvi, Häme (Karjalaisenniemi), Tolva, Suonnankylä, Hyväniemi, Lohiranta, Kuloharju, Kynsilä ja Sirniö.

Posiolla sijaitsee keramiikastaan tunnetun, käyttö-, lahja- ja piensisustustuotteita valmistavan ja myyvän Pentik Oy:n kotipaikka ja keramiikkatehdas. Perheyrityksen perustivat Anu Pentik ja Topi Pentikäinen vuonna 1971.

Valtakunnallisesti tunnettuja Posiolla syntyneitä henkilöitä ovat muiden muassa biofyysikko Sinikka Eskelinen (vuoden tieteentekijä 1995), kuvataiteilija Minna Immonen, kuvanveistäjä Teuvo Tuomivaara, kuvataiteilija Paula Suominen, oopperalaulaja Soile Isokoski, lauluntekijä Veikko Juntunen, Moskovan olympialaisten mitalijuoksija (1980) Kaarlo Maaninka, kirjailija Reino Rinne (syntymäpaikka nykyisen Posion sillä osa-alueella, joka v. 1913 kuului Kuusamoon) sekä taikuri ja kahlekuningas Timo Tuomivaara.

Posion suurin tapahtuma on heinäkuussa järjestettävät Muikkumarkkinat. Tutustu tapahtumakalenteriin.

Posion tunnetuimmat luontokohteet ovat Riisitunturin kansallispuisto, jylhä Korouoman luonnonsuojelualue ja kirkasvetiset Kitkajärvi ja Livojärvi. Riisitunturin huippu (465,3 m) on Posion korkein kohta. Myös Syötteen kansallispuisto sijaitsee osittain Posion kunnan alueella. Tutustu Posion luontokohteisiin.