Koulutus on voimavara ja panostus tulevaisuuteen

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitti Lapin vierailullaan kriittisiä näkemyksiä Lapin pienten lukioiden toiminnasta. Hän arvosteli käytäntöä, jossa ulkomaisia opiskelijoita valitaan yhteishaun kautta lukioihin. Purra piti tätä kikkailuna. Meitä kannustettiin myös hyväksymään alueiden kuihtuminen ja keskittämistoimet – kylmää kyytiä Lapille.

Lausunnot ovat herättäneet vastareaktioita. Useimmat mediaan tulleet jutut viittaavat Purran virheellisiin tietoihin. Lappi on jo nyt kansainvälistynyt.

Kansainvälisen matkailun ja kansainvälisten opiskelijoiden merkitys työpaikoilla kasvaa.

Kunnissa pienet lukiot koetaan voimavarana, jossa suomalaiset ja ulkomaiset opiskelijat yhdessä ovat panostus tulevaisuuteen. Taustalla lienee ollut poliittinen linja siitä, että kansantalous tarvitsee lisää koulutussäästöjä ja kansainvälistyminen on riski valtion taloudelle.

Tämä on valitettavan tuttu ilmiö: koulutuksen merkityksestä ja nuorten tulevaisuudesta puhutaan juhlapuheissa, mutta todellisuudessa päätökset keskittyvät säästöihin ja keskittämiseen.

Pienen kunnan alueella toimivien yritysten, nuorten ja koulutuksen merkitys tulevaisuudessa vain entisestään kasvaa. Työpaikat syntyvät kasvaviin yrityksiin ja muun muassa matkailualalle. Ala on kansainvälinen.

Kyse on arvovalinnoista. Jos koulutus nähdään todella investointina tulevaisuuteen, sitä ei kohdella pelkkänä kulueränä. Jos taas päätöksiä ohjaavat vain säästöt ja tehokkuusajattelu, lopputuloksena on pienempien paikkakuntien näivettyminen, kun nuoret suuntaavat muualle. Säästöt ovat näennäisiä. Elinvoima kunnista katoaa.

Pienen kunnan tulevaisuuden tärkein elinvoiman tekijä on yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja koulutuksen rooli osana yritysten kasvua. Työpaikat syntyvät yrityksiin, jotka toivottavasti pyrkivät myös kansainvälistymään ja kasvamaan.

Ilman nuoria ja kansainvälisiä opiskelijoita tämä kasvu ei ole mahdollista. Eikä valtion talous oikene ilman näitä kasvuhakuisia yrityksiä. Koulutussäästöt ja kasvu ovat mahdoton yhtälö, mikäli haluamme näillä leveysasteilla pärjätä.

Lukiokoulutuksen ja yrittäjyyden yhdistäminen on merkittävä keino luoda uusia työpaikkoja. Tämä vahvistaa paikallistaloutta, erityisesti pienissä kunnissa. Lukio ei ole enää pelkkä väylä korkeakouluopintoihin, vaan se toimii yrittäjyyden ja työelämätaitojen kehittäjänä.

Näin toimimme Posiolla. Yrittäjyys on osa lukion opetussuunnitelmaa. Nuoret ovat perustaneet jo opintojensa aikana yrityksiä ja työskentelevät paikallisissa yrityksissä, kansainväliset opiskelijat mukaan lukien. Luomme yrittäjyyskulttuurin.

Kun nuoret saavat jo lukiossa käytännön kokemusta yrittäjyydestä, he voivat nähdä itsensä myös tulevaisuuden työnantajina. Uusien ideoiden kehittäminen yhdessä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa kannustaa rohkeaan ajatteluun ja yrittäjämäiseen asenteeseen.

Lukiosta valmistuvat nuoret saavat eväitä yrittäjyyteen ja voivat parhaimmillaan jäädä yrittäjiksi kuntaan luomaan työpaikkoja itselleen ja muille. Tämä edellyttää koulutuksen ja kansainvälisten oppilaitosverkostojen yhteistyötä, vaihto-ohjelmia. Tämä on erityisen tärkeää pienissä kunnissa, joissa isot työnantajat ovat harvassa.

Kun lukio tunnetaan kansainvälisenä ja yrittäjämyönteisenä, houkuttelee se myös lisää kotimaisia opiskelijoita sekä lapsiperheitä. Työ on pitkäjänteistä, eikä pikavoittoja tässä lajissa tunneta.

Lopulta kysymys on siitä, nähdäänkö lukio vain valmistavana kouluasteena vai aktiivisena osana kuntayhteisöä ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.

Nuoret tuottavat konkreettista elinvoimaa ja työpaikkoja kunnassa jo opiskeluaikana.

– Pekka Jääskö, kunnanjohtaja

Blogiteksti on julkaistu Koillissanomissa 21.2.2025.