Sotalotta ja Kämppäemäntä -dokumenttielokuvat

SOTALOTTA. Sotakamreeri, tuottaja Raimo Salo haastatteli 2011–12 lähes sata lottaa heidän kokemuksistaan ja näissä haastatteluissa esille nousi sodan jälkeinen aika ja se mitä tapahtui, kun Suojeluskunta ja sen tukijärjestö Lotta Svärd kiellettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta. Elettiin pelon aikaa ja myös järjestön johtajana 1929–44 toiminut Fanni Luukkonen sai sen kokea. Lotta Svärdin lakkauttamisen jälkeen hänestä tuli ”persona non grata”, ihminen jota ei ollut olemassa. Ei ollut työpaikkaa minne mennä ja näin ollen ei tulojakaan. Lotta Svärdin omaisuus meni selvitystyön alle ja sovittu eläke jäi saamatta. Hän teki vaatimattoman käännöstyön ja yritti ottaa yksityisoppilaita, olihan hän koulutettu opettaja, mutta töitä ei ollut ja terveyskin alkoi pettää. Hän kuoli 65-vuotiaana sydänkohtaukseen lokakuussa 1947, mutta palasi vielä julkisuuteen hautajaisissaan, jotka olivat suuri tapahtuma Iissä ja joista kirjoitettiin näkyvästi lehdistössä. Samalla Fannin kunnia sai näin palautuksen. Fanni Luukkonen antoi kaikkensa rakastamalleen isänmaalle ja Lotta Svärdille. Sotalotta-dokumenttielokuva on kunnianosoitus ”post mortum” ja tuleville sukupolville muistutus tinkimättömästä velvollisuuden kutsusta.

KÄMPPÄEMÄNTÄ, muistoja savotoilta 1950–1960-luvuilta.
1940-luvun sotien jälkeen teollisuuden nousu alkoi monien vaikeuksien jälkeen. Perustettiin suuria valtion ja metsäyhtiöiden metsätyömaita, joille palkattiin paljon työväkeä. Tuhansille metsäkämpille tarvittiin osaavia reippaita kotiseutujen naisia huolehtimaan jätkien muonituksesta. Työskentely naisena miesvaltaisessa yhteisössä asetti omat haasteensa pärjäämiselle ja osaamiselle. Emäntien keski-ikä oli tutkimuksen mukaan alle 20 vuotta ja nuoruus toi oman lisänsä työskentelyyn miesporukan keskellä. Kämppäemäntä apulaisineen huolehti ruoan valmistuksesta, tarjoilusta ja elintarvikkeiden täydennyksen suunnittelusta. Kämppäisäntä puolestaan kantoi vedet, lapioi lumet ja lämmitti työstä palaaville jätkille saunan. Sotakamreeri-kansandokumentaristi Raimo Salon elokuva Kämppäemäntä, muistoja savotoilta, kertoo mitä oli olla nainen miesvaltaisessa porukassa. Siinä liikutaan Suomen kansantalouden lähteillä metsämiesten maailmassa. Elokuva on kämppäemäntien henkinen aineeton perintö Suomen kansalle ja myös kotiseutujen historiaa.