Tutkimus: Posiolaisen muikun hiilijalanjälki on huomattavasti vähäisempi kuin kasvatetun kirjolohen

Posiolaisia kalastajia oli mukana tutkimuksessa, jossa määritettiin suomalaisten kalatuotteiden hiilijalanjälkiä. Luonnonvarakeskus tutki asiaa kesällä 2021 ja julkaisi tutkimuksen maaliskuussa 2022.

Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että suurin ilmastovaikutus oli kasvatetuilla kaloilla, seuraavaksi suurin verkolla pyydetyllä ahvenella ja kuhalla ja troolilla pyydetyllä muikulla ja pienin silakalla ja nuotalla pyydetyllä muikulla.

Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on 3,7 CO2-ekv/kg fileetä, kun nuotalla pyydetylle muikulle vastaava luku on 0,8 CO2-ekv/kg perattua kalaa.

Kasvatettujen kalojen ilmastovaikutus oli suurempi kuin kalastettujen kalojen johtuen siitä, että kasvatettujen kalojen tuotantoon kuuluu myös rehun tuotantoketju. Kalastettujen kalojen ilmastovaikutukseen vaikuttivat kalastusmatka ja saalismäärät.

Kaikilla kalastetuilla kalatuotteilla oli pienempi ilmastovaikutus kuin broilerinlihalla, sianlihalla ja naudanlihalla, kun taas broilerinlihalla oli hieman pienempi ilmastovaikutus kuin kasvatetulla kirjolohella ja norjalaisella lohella.

Tutkimus löytyy osoitteesta https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551647

Lisätietoja: Luonnonvarakeskuksen tutkija Frans Silvenius, frans.silvenius@luke.fi, 029 532 6539.